Ensiksi: huh huh.
Toiseksi: uudestaan!
Ravintolapäivänä Hyvällä Aamiaisellamme vieraillut toimittaja kysyi, ryhtyisinkö päiväni perusteella ravintoloitsijaksi. Hetken mietin kaaosta keittiössä ja karjalanpiirakoiden rypyttämistä aamuyöllä, ja emmin. Mutta sitten ajattelin onnellisia asiakkaitamme, mahtavia aamiaiskavereitani ja uudestaan karjalanpiirakoiden rypyttämistä aamuyöllä (no onhan siinä sitä jotain!), ja vastasin että ehdottomasti.
Mutta vasta päiväunien ja brownien jälkeen.
VAU. Ehdottomasti.
VastaaPoistaTänään en voi luokses tulla, lauletaan partisaanilaulussa.
VastaaPoistaTänään en voi luokses tulla, eikä minullakaan ole kiinni halusta.
Siispä blogiasi luettava on.
Voit sä olla varma siitä,
- mistä myöskin mä kiitän -
että joka tavu toi nautinnon.