Heleijaa, täällä taas!
Viime viikonloppu oli hauska ja herkullinen, ja mitään tärkeää tai kiireellistä ei siksi tietenkään saatu aikaan. Ajattelin, että kun ensimmäinen viikko lukulomasta tuhlautui muutenkin laiskotteluun, on parasta jatkaa samalla tyylillä loppuun ja aloittaa puhtaalta pöydältä sitten maanantaina. Pöytä on kyllä todellisuudessa kaikkea muuta kuin puhdas -se on hautaantunut irrallisiin ja epämääräisiin tehtävämonisteisiin, terotusroskaan, kumipuruihin ja kuivahtaneisiin teemukeihin- mutta siis, jyy nou.
Viikonlopun mukavuus kumpusi luultavasti enimmäkseen siitä, että satuin kuulumaan pyhien nimipäiväsankareihin (nyt seuraakin arvoitus: onko nimeni Terhi, Teija, Tiia, Tea, Terhikki, Riku vai Rikhard? Hmm, kinkkistä.) Tuli ihania kortteja ja loistavia lahjoja! Mariskoolienkin perhe täydentyi vauvaskoolilla, nyt on punaisten jengi kasassa. Suurin malja ei ole aito, se on pikemminkin joku Kariskooli jykevine jalkoineen, mutta olemme silti one big happy family.
Mikäli joku siellä ei vielä ota kaikkea iloa irti nimipäivästään ja jättää käyttämättä hyvän tilaisuuden juhlia, suosittelen tilanteen pikaista päivitystä. Jos omaa nimeä ei löydy virallisesta kalenterista, kirjoita se sinne jonnekin. Esimerkiksi Elman päivälle mahtuisi ihan hyvin toinenkin nimi, ja se osuukin sopivasti jo ensi perjantaille.
Perjantaita ja kutsuja sinne Elman-päivän kekkereihin odotellessa joudun kuitenkin palaamaan puuduttavan todellisuuden ja näiden pariin:
Namskis.
ps. Lupaan, että seuraavassa merkinnässä on kuvia myös vaatteista ja minusta niiden sisällä, muuten en enää kehtaa pitää "muotia" tämän blogin yhtenä hakusanana.
pps. Jos satut lukemaan maaliskuun Suurta Käsityölehteä, katso näkyykö siellä tuttuja...
