Eläviä ja kuolleita

Joku jo kyseli tuolla että ollaanko sitä enää hengissä ollenkaan. Kyllä ollaan- pulssi tuntuu ja henki kulkee, vaikka tämä kesä on säiden ja töiden puolesta kuntoa kovasti koetellutkin. Helteisiin ja kesätöihin vetoaminen taitaa olla aika säälittävää kun samat riesat ovat piinanneet koko Suomen nuorisoa, muttakun... no, mennääs eteenpäin.

Niinä muutamina hetkinä, kun en ole maannut sohvalla ja valittanut kuumuudesta, olen koittanut vähän järkkäillä syksyn muuttoa. Mummilta saatu ja keltaiseksi spreijattu kahvinkeitin toivottavasti piristää niinäkin aamuina, kun opiskelijan budjetti ei riitä itse kahviin. Näppärää!

Piristävää keitintäni koitin epätoivoisesti tuijottaa tänäänkin, kun tietokoneeni, jonka äkillisestä sairaskohtauksesta ruikutin viime keväänä, viimein palautui huollosta. Kone kesti kotiolosuhteita noin 20 minuuttia, jonka jälkeen se vaipui takaisin ties minkä rajan taakse. Joudun siis palaamaan huomenna takaisin korjaajan luokse, joka jo tänään kertoi aika voipuneen näköisenä, että "sulta löytyi täältä 49 vakoiluohjelmaan, mites toi tietoturva?".

Tai ehkä sittenkin etsin uuden huoltopaikan, jonne vien huomenna siskoni vanhan koneen, se ei sitten tajuu tietsikoista mitään. Ja joo, noi kynsilakkajäljet näytössä tuli just siltä!