Jos vain kuin kunnes

Kesällä eletään ehkä pallogrillien tai pingviini-tuuttien kultakautta, mutta enemmän kuin mitään muuta, kesä on jossittelun aikaa.

Loman odotus alkaa viimeistään loppiaisena, ja kun taistelu loskaisia kevätkuukausia, ankeita aamuja ja viimeisten kouluviikkojen tuskaisia tunteja vastaan on vihdoin voitettu, on olo aika mahtava. Nyt teen sitten vihdoinkin kaikkea, mistä kuluneen vuoden aikana vain unelmoin! Tai tekisin, jos ei tarttis nyt ensin käydä muutama kuukausi töissä. Ja jos ei sataisi niin paljon. Tai jos olisi enemmän rahaa, jos olisi kaveri joka tulisi mukaan, jos se ei olisi vähän outoa, jos viitsisin.

Tälläinen olisi ollut minun kesäni, jos olisin tehnyt niin kuin olisin oikeasti tahtonut.

Olisin kiertänyt Suomea pyörällä, junalla, höyrylaivalla tai vaikka resiinalla vieraillen kaikenlaisissa ihanissa tapahtumissa. Kirpputoreja, huutokauppoja, juhannustansseja! Ihan kesän alussa kulttuurikeskus Gloriassa järjestetty Ofelia Second Hand Market tuli kuitenkin tsekattua, ja onneksi tulikin: hyvä etten pyörtynyt kun saavuin paikalle! Pulssini oli niin korkealla että ihmetteln ettei vereni jo vaahtoutunut kierrellessäni myyntipöytiä, koska jokainen taso oli täynnä mitä upeimpia ja mielikuvituksellsimpia asusteita ja koruja. Kuvia nappasin aina kun havahduin hurmoksesta sen verran, että sai kysyttyä myyjältä luvan. Paikassa olisi voinut viettää vuoden, pari kuukautta täytyy tosin varata riittävien kehujen kirjoittamiseen vieraskirjaan.

Täydelliseen kesään kuuluu tietysti myös jäätelö- pallo päivässä pitää kurvit kunnossa ja mielen virkeänä ja niin edelleen. Tästä jätskiautosta ostaisin kyllä vaikka pakastealtaan kerralla täyteen! Miksei meilläpäin kurvaile tälläisiä kaunottaria? Lyön vetoa, että kuvan kaarasta ei lähde edes samanlainen ärsyttävä tilulilu kuin tavallisista jäätelöautoista, vaan se soittaa jotain svengaavaa kesämusaa, joka tuo auringon esiin ja karkottaa kärpäset.

Mekko- Vila
Helmet- H&M
Riipus vanhasta pääsiäiskoristeesta, 50-luvun hattu kirpparilta

Kesällä ei kuulusi näyttäytyä missään ilman asianmukaisia kesäkuteita, meinaan siis lähinnä mekkoa. Tätä kohtaa on tullut laiminlyötyä lähes poikkeuksetta, työpaikallani kun ei saanut nousta helma liian korkealle tai olkapäät vilkkua.

Lomalla olisin voinut toteuttaa kaikki ne hullut ideat ja päättömät kokeilut, joihin ei muka arkena ole aikaa. Olisin voinut laittaa ompelukoneen hyrisemään vuorokauden ympäri ja ottaa käsittelyyn jokaisen tuunaus-jonossa odottavan vaatteen. Kesän ainoa käsityö on kuitenkin hiuskoru, joka on taiteltu vanhoista verhoista.

Mielestäni kesään kuuluu myös juhlat, eikä se meinaa vaan mäyräkoiraa ja kahta kaveria, vaan ihan oikeita kauniita kutsuja! Ystäviä on vaan aika vaikee haalia kasaan kerralla näin suvena, yhden kun saa kiinni niin toinen jo karkaa kaupan kassalle iltavuoroon tai perhelomalle Kyprokselle. Kuvan kakku on synttäreiltäni huhtikuusta, ja mieli tekis laittaa pirskeet pystyyn jo uudestaan. Vapaaehtoisia vieraita?

Jos kesällä on niin vaikea saada aikaan, ehkei syksyn tulo toisaalta olekaan niin masentavaa. Onpahan taas jengi koossa, olkoonkin sitten ruotsin tunnilla tai ruokajonossa, ja inspiraatiokin iskee yleensä silloin, kun sitä ei missään nimessa olisi aikaa toteuttaa läksyjen takia. Kai sitä voi kilistellä laseja kesän jälkeenkin, ja mekossa heilua marraskuussa.

Syksyllä teen sitten kaikkea, mitä kesällä en ehtinyt!

Meijän sellulemmikki toivottaa hyvät yöt!