Juhlittaisko?

Olen juhlija.

Pukeutuja, panostaja, nauttija. Nauraja ja laulaja. Syömäri ja juomari! Jos saisin päättää, järjestäisin joka viikko pippalot eri teemalla: olisi tyylikkäitä cocktail-kemuja ja riehakkaita kasaribileitä, rentoja nyyttäreitä ja rauhallisia parvekekahvitteluja. Kaksi viiva kaksisataa kaveria, menevää musiikkia ja tunteella tehdyt tarjoilut: toleranssi takatalvia ja tunnevammaisia veljiä kohtaan kasvaa kummasti hyvinjuhlitun viikonlopun jälkeen.

Viikonloppu sujuikin lähinnä juhlatunnelmissa: viikon päästä mittariin kilahtaa 18 vee, eikä aikuisuutta voi näemmä juhlia ilman massiivisia etukäteisjärjetelyitä. Äitini patistamana olen kokeillut koristeita ja pähkäillyt, sopiiko tuulihatuille paremmin ovaalin vai suorakulmion muotoinen vati. Voisin tietysti iskeä taffelit pussissa pöytään ja toivoa että porukka viihdyttää itse itseään karjumalla karaokea, mutta kieltämättä nomparellien sirottelussa ja servettien taittelussa on sitä jotain, ainakin meikäläiselle.

Synttäreiden suunnittelun ja töiden takia pääsiäinen jäi siis melkein väliin, mutta tärkeintä ei kuitenkaan unohdettu! Toivottavasti saitte kivoja yllätyksiä ja söitte nautinnolla kaiken suklaan niiden ympäriltä.

Kiitti Jeesus (ja mummi)!

Jossain suklaan ahtamisen ja töiden välissä innostuin kuitenkin vielä vähän kevätkuosittamaan omaa kammiotani, puolikkaan laivanhytin kokoista huonettani. Mistään huonekalujen siirtelystä on turha haaveilla, jouduin luopumaan työtuolistani muutama viikko sitten tajuttuani että se vie yksinkertaisesti liikaa tilaa. Uusin rakkauteni ei ole kuitenkaan tilariippuvainen ja sopii takuuvarmasti jokaisen nuudelilla kituuttavan opiskelijankin budjettiin. Taikasana on lahjapaperit!

Näitä vaan nastoilla seinille: tekevät sen minkä ökyhintaiset tapetitkin, mutta ovat helpommin vaihdettavissa mielen muuttuessa. Rullahinta kieppuu siellä kahden euron tuntumassa.

Lopuksi vielä jotain ennen kun lähden taisteluun tukkani kanssa(olen muuten varma häviäjä) ja sen jälkeen takaisin töihin. Esittely!

Niin kuin jo mainitsinkin, olen aikuisuuden kynnyksellä tömistelevä lukiolainen, jonka ykkösintressejä ovat vaatteet, kirppikset ja kaikki kauniit asiat. Teen paljon itse, vaikka suurin osa ompeluviritelmistäni päätyykin sängyn alle ompelukoneen neulan katkettua kuudennen kerran. Mutta en luovuta! Koruja syntyy vähän kivuttomammin, samoin muita asusteita. Tulevaisuudessa tarkoitus olisi ottaa asukuviakin, mutta tässä pikkuruisessa kopissa se on kieltämättä aikamoinen haaste. Täytyy siis varmaan uskaltautua vaikka olohuoneeseen.

Mutta nyt minä uskaltaudun viimeinkin sinne tukkasotaan, menkää te vaikka syömään lisää kindereitä! Hauskaa maanantaita!